#24 Hetken epätoivo

Funa asiaa!

Hei taas pitkästä aikaa! Yritän tähän väliin ehtiä kirjoittamaan taas kuulumisia Funasta ja tamman mahasta. Olen ehtinyt Funalla ratsastaa noin kerran viikkoon aina viikonloppuisin kun äiti ehtii poikaa vahtia. Ollaan menty mielenvirkistys maastolenkkejä kevyesti pieniä pätkiä juosten. Kahdesti ollaan käyty vanhalla sorakuopalla kahlaamassa mihin on kertynyt vettä lumen sulaessa. Tamma on silminnähden nauttinut kun on päässyt jalkojaan vilvoittelemaan. Voi kun päästäisi pian jo järveen leikkimään!

Hetken aikaa ehdin jo epäillä että noinkohan meille ensi kesänä varsaa on sittenkään tulossa kun näytti ettei maha kasva ollenkaan ja liikkeitäkään en ole nähnyt vaikka niitä jo kovasti odoteltiin.

10.5. Tilanne oli tämännäköinen vuorokausilla 267.

Seurasin tammaa silmäkovana vielä viikonlopun yli peläten vain pahinta ja sunnuntaina Funa näytti kiiman merkkejä ja olin jo heittämässä hanskoja tiskiin, ei tästä mitään tulisi! Kuuntelin mahaa parina päivänä stetoskoopilla tuloksetta. Tamma oli luonteeltaankin muuttunut selvästi parin viime viikon aikana. Sen sijaan että Funa olisi kiukkuillut siitä oli tullut hirmu hellyyden ja huomion kipeä. Tarhaan kun menin niin se työnsi päätä kainaloon ja kerjäsi rapsutuksia.

13.5. Sain pika ajan Parikkalan eläinlääkärille Olihan tilanne käytävä tarkastamassa jos tamma ei ollutkaan enää kantava niin suotta sille tulisi syötettyä väkirehuja tiineen tamman vaativan määrän ja varsinkin kun hevoset alkoivat totutella laitumeen niin kaviokuumeen riski vain suotta kasvaisi. Syötin pojan ja riensin pakkaamaan ponin koppiin, jos reissu suijuisi ongelmitta niin ehtisin takasin ennen kuin poika heräisi taas syömään. Äiti jäi kotiin pikku miestä vahtimaan (: Luovuttaja mielellä läksin ajamaan tuomiota kuulemaan. Kun pääsin perille paikalla oli kaksi eläinlääkäri ja kumpikin sanoi jo "kantava" jo heti kun sain tamman ulos trailerista. Asia kuitenkin tarkistettiin varmuuden vuoksi. Ensin rektaalitutkimus joka todensi kummankin eläinlääkärin mielipiteen - Kyllä sillä varsa on! Sitten tarkistettiin vielä ultraäänellä että varsa on elossa ja niinhän se oli. Meille tulee kuin tuleekin varsa! JES! Vaikka satoi vettä niin riemumielin ajelin takaisin kotiin.

Sen jälkeen Funan ruokavalioon vielä lisättiin proteiini. Proteiinin määrä nousee 0,5dl/ viikko aina 5dl asti ja määrää nostetaan vielä kunhan varsa syntyy ja imetys alkaa. Lisäksi mitä muuta olen puuhaillut niin viime torstaina (29.5) tein talliin vuotuisen kesäpesun painepesurilla ja Funalle pedattiin jo peti isompaan karsinaan. Jos en ihan väärin muista niin karsinan koko on 2,8x5,5 m2.

Tällä viikolla jos saisin vielä kalkkimaali tarpeet niin viikonloppuna voisin huitaista ne seinille (: 
Alla kuva vielä Funan mahasta, vuorokausia 288.

Hei taas, Funa päiväkirja!

#14 Vauva- ja varsamahat

♥ Funalla tänään kasassa 192 vuorokautta ♥

Pikkusiskoni Anni ratsasti Funaa kentällä käynnissä 10 - 15 min. Ohjeistin Annia pitämään Funan reippaana ja ratsastamaan napakasti alusta asti. Anni teki kentällä pysähdyksiä ja voltteja ja kiinnitti huomiota erityisesti kulmien ratsastamiseen. 

Huomenna tulee taas kengittäjä ja torstaina on Miran tunti Hepovaarassa (:

Palaan taas pian!
-Emmi

#11 Viikko pikakelauksella

4.1. Lauantai Metsälenkki
Oma olo tuntu sen verran reippaalle että päätin lähteä Funan kanssa päiväkävelylle metsään. Mukaan lenkkiseuraksi pääsi äitini patterdalenterrieri Rauha. Vajaa tunnin lenkki mentiin maastossa kevyesti lyllertäen :D Nähtiin täysin valkee jänis yhellä pellolla ja Rauha sai muutaman minuutin jänisajon aikaseksi.

5.1. Sunnuntai Oppiva nuori Robinson Crusoe
Funan tunti Hepovaarassa. Kerroin Miralle niistä huomioista mitä tein kun Funaa juoksutin kentällä irti ja Mira saikin ratsastettua tamman edestä vähän kevyemmäks ja liikkeet alko näyttää vähän ilmavammille. Takomistakaan ei esiintyny enää niin paljoa, ainoastaan jos tamma innostui ravaamaan reippaammin. Harmi ettei uudet bootsit ehtiny tulla postissa että ois niitä päässyt koittamaan mutta ne varmaan kolahtaa postiluukusta ensiviikon alkupuolella. Puolentunnin kentällä työskentelyn jälkeen Mira vei Funan vielä maastoon. Ensimmäistä kertaa Funa meni ihan yksin eikä sitä tuntunut kavereiden puute harmittavan yhtään. Päinvastoin Funan sisäinen Robinson Crusoe heräili ja tamma oli useammankin risteyksen kohalla kysyny että voiskos tuolla käydä kääntymässä. Seuraavaa tuntia ei vielä sovittu kun rokotukset on parin päivän päästä ja sitten Mira onkin seuraavan viikonlopun kiinni.

7.1. Tiistai Postin tuomaa
No nyt on Viljarin paketti tullut postissa!! Uudet bootsit sopii Funalle paremmin kun nenä päähän. En vielä saanu niistä kuvaa tositoimissa, mutta ajatus on että bootsit suojaa etujalan vuohiskuoppaa ja päkiöitä mahollisilta iskuilta. Bootseissa on myös sisäpuolella erillinen toppaus vuohiskuopan kohalla että nyt niiden ei sitten pitäisi enää pyöriä jalassa. Paketissa tuli myös islantilaisessa satulassa käytettävä etuvyö.

8.1. Keskiviikko Eläinlääkäri-päivä
Puolenpäivän aikoihin pakattiin Essi ja Funa äitin kanssa koppiin ja lähdin niitä yksin viemään puolentunnin ajomatkan päähän Parikkalaan klinikalle. Taas sain ihastella sitä miten aikuinen Funa on käytökseltään kun Essi ei ollu vielä valmis koppiin (loimi ja suojat puuttui) niin vein Funan sit jo edeltä koppiin odottelemaan. Siellä se seisoi kopissa, takapuomi kiinni mutta silta alhaalla, kovasti kurkisteli etuovesta sen näkösenä et eikös voitas mennä jo :D Essillä on tapana vähän jännittää koppiin menemistä, mutta siihenkin keksittiin ihan oma keino. Pitäiski ihan videoida joskus se kuinka se tapahtuu. Jos Essin yrittää vetää perässää koppiin niin tamma tappelee vastaan kaikin voimin, mutta kun itse jää seisomaan lastaussillan viereen ja kädellä tai raipalla pitää kevyttä painetta Essin takaosalla niin Pessimisti-Essi kävelee koppiin suoriltaan ilman ongelmia. Päähän ei vaan saa kohdistaa yhtään painetta tai Essi alkaa tehdä vastarintaa. Samaa keinoa käytettiin klinikalla kun Essi piti saada ensin ovista sisälle ja sen jälkeen vielä pakkopilttuuseen. Essi rauhotettiin jo suosiolla raspausta varten kun tiedettiin että helpolla se ei tule antautumaan toimenpiteeseen. Funa sai hengailla klinikkatiloissa kaverina sen aikaa kun Essiä raspattiin ja esitteli taas hyviä käytöstapoja kun saatiin raspata ilman rauhotusta eikä pikkuneiti pelännyt yhtään. Hevoset sai myös rokotukset samalla reissulla joten se tietää viikon taukoa liikutuksesta.

11.1. Lauantai Varsamahan kasvua
Tänään Funa on ollut kantavana 150 vuorokautta! Reilu viikko vielä niin ollaan tiineyden puolivälissä. Facebookin Varsat ja Varsottajat yhteisössä muutama on jo lataillut mahakuvia tammoistaan! Se tarkoittaa sitä että Funassaki pitäis alkaa pikkuhiljaa näkyä pyöristymistä <3 Alan ottamaan Funasta kuvia kerran viikkoon sekä edestä että sivulta niin te lukijat pääsette myös seuraamaan mahan kasvua! Mieheni kanssa meillä on sama projekti tämän oman mahani kanssa eikä aina voi kun ihmetellä miten se alkaa olla iso kun katsoo vanhempia kuvia loppukesältä! Maaningan oriaseman varsottajan opas tietää kertoa että näistä päivistä eteenpäin varsa kasvattaa painoaan jopa 250g/ päivä. Funan kokoisella pienemmällä hevosella tämä tarkoittaa varmaan 180-220g/ päivä. On se silti hurjan paljon, karkkipussillinen joka päivä!

Olihan siinä nyt taas tarinaa kerrakseen! Pitää vähän useammin varata aikaa vaan itselle ettei enää tulisi näitä koko viikon kattavia tapahtumatulvia.

Nähdään taas, rakas Funa-päiväkirja!
Emmi