Tamma
s. 25.07.2009
e. Ofeig frá Eystra-Frodholti
i. Viljar frá Skarði
Mitä näen kun katson Funaa? Ehkä paras hahmo kuvaamaan tammaa on Pikku Myy. Pieni ja pirteä, mutta niin kipakka silloin kun asiat ei mene suunnitellusti.
Mitä näen kun katson Funaa? Ehkä paras hahmo kuvaamaan tammaa on Pikku Myy. Pieni ja pirteä, mutta niin kipakka silloin kun asiat ei mene suunnitellusti.
Funa muutti meille siskonsa Freydisin kanssa keväällä 2011 ja minusta tuntuu, että Funa jäi aina siskonsa varjoon. Freydis oli kaunis rakenteinen ja jo nuorena näyttelyissä palkittu. Freydis oli aina avoin ja tuli mielellään tutustumaan uusiin ihmisiin kun taas Funasta on jäänyt sellainen kuva että se vaan murjotti otsatukkansa alta ja pysytteli poissa tieltä. Ehkä se olikin sitten se piirre mikä sai minun sydämeni sulamaan.
Kun kevät-kesällä 2013 haudottiin päätöstä toisen nuoren tamman myymisestä, joku pieni ääni päässä hoki ja piti huolen siitä että Funa on se joka tulee kotiin jäämään. Tämän päätöksen myötä Funaa alettiin saada kantavaksi ja Freydisiä koulutettiin ratsastuksellisesti eteenpäin koko kesän ajan. Kun viimein sain Funan astutuksesta takaisin kotiin elokuussa ja pääsin kipuamaan tamman selkään pitkän tauon jälkeen oivalsin heti että tuo pieni ääni silloin kesän alussa oli ollut ihan oikeassa eikä päätöstä ole tarvinnut hetkeäkään katua. Funa oli painanut tulenpunaisen kavionjäljen sydämeeni.
Nyt kun olen saanut keskittyä Funaan ihan vain kahden kesken niin tammasa on löytynyt myös se hempeämpi puoli. Funa rakastaa tulla paijatuksi ja pussatuksi ja yllättäen neiti myös viihtyy olla kainalossa rapsuteltavana nyt kun ei ole muita jakamassa huomiota.
 |
| Chippewan harjoitusnäyttelyissä, Kiihtelysvaarassa |
 |
| Ensimmäisiä ratsastuksia astutuksen jälkeen |
 |
| Miran tunnilla Hepovaarassa |
 |
| Ensimmäinen maastolenkki keväällä 2013 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti