#22 Synnytyksen jälkeen

Tänne on jo moneen otteeseen pitänyt tulla päivittämään kuulumisia, mutta pieni mies on pitänyt niin kiireisenä että nyt vasta sain sopivan rakosen kun Sintti nukkuu eikä kotona ole kiireyslistalla muuta kuin ruoan laitto.

Lauantaina 29.3.2014 klo 10:55 Syntyi meidän pieni Sintti! Kaksi viikkoa yli lasketunajan käynnistyksen kautta. Painoa 3970g ja pituutta 50 cm. Nyt poika on jo 5,5 viikkoa vanha (oho! aika menee aika vauhilla) ja tähän aikaan on ehtiny mahtua monta itkua ja naurua, mutta kuitenkin niin että enimmäkseen ollaan naurettu <3 

Kirjoitan ihan omat postaukset aiheista Synnytys, Juupas eipäs - imetys ja Itku, parku, koliikki?

Mutta sitten tämä meidän toinen mamma Funa. Äiti kertoi että tamma on alkanut melkein mahdottomaksi kun liikuntaa ei ole ollut ja kauran määrää lisäiltiin pikkuhiljaa niin että tamma saa sitä nyt 4dl iltaruoan yhteydessä, siispä liikkeelle oli päästävä ja äkkiä. Ensimmäisen kerran puoleen vuoteen nousin Funan selkään 2 viikkoa synnytyksen jälkeen ja olo oli ihan mielettömän hyvä niin fyysisesti kun mieleltäki. Paikkoja ei kolottanut ja uskalsin Funaa testailla kentällä jopa ravissa ja töltissäkin. Mieli kuitenkin halaji maastoon ja koska kentällä meno sujui niin sitten suunnattiin talon takaa metsään. Äitini lähti vaunuja työntäen mukaan varmistamaan että kestäisin selässä. 

Voi vitsi sitä tunnetta kun pääsi istumaan oman helmen kyytiin kun talven mittaa oli vain kentän laidalla katsonut ja ihastellut. Liikkeet tuntu just niin mahtaville miltä ne oli omaan silmään näyttäneetkin. Mira on tehnyt hienoa työtä kouliessaan Funaa, siitä hänelle iso kiitos! Pakko myöntää että omia lihaksia on joistain paikoin kadonnut ja tasapaino aavistuksen heikentynyt mutta siitä huolimatta kestin Funan riemupukkien kyydissä kun annoin tamman laukata pitkään ylämäkeen. On tauossa ollut kuitenkin positiivisiakin asioita nimittäin jostain alkualkoijen ratsastuksesta on jäänyt paha tapa puristaa satulaa reisillä ja lukita lonkat, mutta nyt tauon jälkeen väärä lihasmuisti on ainakin vähän hiipunut. Ehkä omaa asentoa on tästä helpompi lähteä rakentamaan uudelleen paremmalle pohjalle (?)

Tuon ratsastuksen jälkeen olen mennyt viikonloppuisin ja pääosin maastossa. Funa ehti kuitenkin lomailla 6-7 viikkoa ja laskettuun aikaan on jäljellä enää 9-10 viikkoa niin äitin kanssa tuumattiin että on turhaa lähteä rakentamaan nuorelle hevoselle hirmuista kuntoa nyt viime metreille vaan liikutaan kevyesti tamman jaksamisen mukaan.

Funa syö nyt tällä hetkellä 

          1dl progut

          1dl pellavainen - rouhetta

          3dl mineral plus- kivennäistä

          4dl kauraa

Sekä kuivaa heinää vapaasti. Mietin siirtymistä joko BlackHorsen tammarehuun tai breederiin mutta kyselyrinkiä tehdessäni sain huomata että tämänhetkinen ruokavalio on Funalle passeli eikä sen kummempia muutoksia sitten tehtykään vaan ainoastaa kaura lisättiin. Noin kuukautta ennen varsomista lisätään ruokavalioon vielä pikkuhiljaa Racing Protein että maitoa alkaisi tulla riittävästä ja olisi varsalle ravinteikasta. 

Funan maha kasvaa hitaasti ja varmasti. Vielä en ole tuntenut varsan liikkeitä, mutta niitä tuskin tarvitsee enää pitkään odotella. Millään ei malttaisi odotella sinne heinäkuun puoleen väliin kun saa Facebookista jatkuvasti lukea varsauutisia ja nähdä kuvia pikkuhepoista <3

No tässähän tätä! Päivityksiä alkaa taas tulemaan tasaiseen tahtiin, joten palailen pian kirjoituspöydän ääreen!

- Emmi

#12 Takaisin blogin ääreen

On kirjottaminen jäänyt vähän vähemmälle johtuen ihan siitä ettei kirjoitettavaa hirveästi ole ollut. Helmikuun alusta jäin talvilomalle ja jatkan siitä suoraan äitiyslomalla. Aika on mennyt lastenvaatteiden pyörittelyssä, vauvan huoneen järjestelyssä ja synnytykseen valmistautumisessa. Aikaa laskettuun aikaan on nyt neljä viikko jäljellä. 

1.2. Lauantai Epäonnistunut hiihtoratsastus
Arvelin kun Funa on niin hienosti toiminut "kainaloisena" kentällä että josko onnistuisin hiihtoratsastamaan Funalla samalla periaatteella. Laitoin Funalle vikellysvyön ja arvelin että voin olla suksilla Funan vieressä ja pitää kiinni vikellysvyön kahvoista, näin pystyisin myös käyttämään itse ohjia enkä hommaan tarvitsisi auttavia käsiä. Idea oli hyvä mutta vyö oli aivan liian iso Funalle ja se oli valui jatkuvasti kyljelle. Tamma oli ihan liikaa virtaa ja ihan liian lyhyt pinna eikä neiti tykännyt yhtään siitä että roikun kiinni kyljessä. Tamman mielipide tuli vallan hyvin julki pukittelulla. Kaiken muun lisäksi en muistanutkaan kuinka paljon hevosen vierellä pysyminen kysyi kuntoa ja parinkymmenen ensimmäisen metrin jälkeen jouduin luovuttamaan naama punaisena puuskuttaen. Anni kävi tiellä taluttamassa Funalle hyvän mielen ja sitten laskettiin se vielä irti juoksemaan kentälle.

6.2. Torstai Riemupukkeja
Iltapäivällä oli tunti Hepovaarassa. Tänään Mira teki Funan kanssa laukannostoja kentällä ja Funa näytti tosi riemukkaalle ja iloiselle (: Maastossa tamma oli laukassa esittänyt muutaman riemupukin, selvästi Funa oli yhtä paljon oottanut tuntia muutaman viikon tauon jälkeen :D Tänään koeajossa oli uudet etujalan bootsit ja etuvyö satulassa, kumpikin tuntui toimivan ja ajavan asiansa oikein mainiosti. Matkalla tunnille meinas käydä tienpäällä vaaranpaikka kun puolessa matkassa alkoi pyörryttämään. Äiti oli onneks hevosapuna niin saatiin sitten pikaisesti vaihdettua kuskia levikkeellä ja mie matkustin loppumatkan vaakatasossa että veri alkoi taas kiertää päässä.

15.2. Lauantai Menetyksiä ja mielialamyrskyjä
Eilen oli pikkusiskoni Annin wanhojentanssipäivä ja käytiin sitä isolla porukalla katsomassa Virolahdella. Mielialaa kuitenkin vähän painoi tieto siitä että pappa on sairaalassa ja elämänlanka on käymässä ohueksi. Kotimatkalla suru-uutinen tavoitti sitten meidätkin, pappa on nukkunut pois. 

Tänään äitin kanssa kulutettiin sitten aikaa tallissa, jotta saataisiin hetkeksi muuta ajateltavaa mielelle. Vaikka päivä tuntui aluksi melko vaikealle saatiin kuitenkin paljon aikaiseksi mm. Loimet on kaikki kasattu takaisin loimihuoneeseen ja Funalle järjesteltiin iso varsomiskarsina vaikka Essi sitä vielä asustaakin kesään asti. Funa alkaa nyt myös syömään kauraa. Aloitusannos on 0,5 dl jota nostetaan puolella desillä joka viikko puoleen litraan asti. Muita rehuja olen ajatellut ja arponut Black Horsen Breederin ja Tammarehun välillä. Pitänee jatkaa ruokalaskuja ja alkaa tehdä päätöksiä kun kevätkin etenee.

Vaikka synnytys lähestyy kovaa vauhtia niin yritän tänne päivitellä tilannetta vähän useammin.
Hei sitten Rakas Funa-päiväkirja!
Emmi